Samos 2019
Kuka tahtoo samota Samosta?
Kolme lupasi tulla keikkaan.
Kun selviäisi vain näistä kamoista,
niin joutaisi lähtemään Kreikkaan.
Sohvi tahtoo tietää minkä takia,
tiukkaa kovasti Helmiä ja Ilmiä,
matkan määränä on Votsalakia?
- Koska kaipaamme Kostan silmiä!
Piinaavaa
Tätä ei tahdo millään sietää,
kahden viikon odotusta,
mielenrauhan kadotusta.
Pitäisihän se vanhastaan tietää!
Viikko
Eipä ole enää paljon päiviä,
silti elettävä aamusta iltaan.
Kohta saa tavaroita räiviä,
laukut pakattava piripintaan.
Catwalk
Matkavaatteita pitää sovittaa,
uutta tanttua, kolttua, pipoa.
Ulkopuolista saattaisi huvittaa,
muotinäytöstä ilman lepoa.
Maanantaipompe ( 23. 09. )
Ai kun tekee mieli virnuilla,
kohta mennään eikä meinata.
Reissuratsut saavat hirnuilla,
ehdi vankkureita enää reilata.
Tiistaitarina ( 24. 09. )
Suljettuna jokainen laukku,
yön selkään tästä lähdetään.
Ei kuulu perään koiran haukku,
lentokentälle kun tähdätään.
Aamun hämärä vihdoin koitti,
me pienet autosta herättiin.
Uteliaisuus lentopelon voitti,
ja laukut kontista kerättiin.
Sohvi on vaikea koneessa,
ei tahtoisi laittaa vyötä.
Väittää: Pappa on homeessa,
kun yllyttää turhaa työtä.
Hyvä on olla perillä,
parvekettakin riittää.
Näkyy laivoja merillä,
saa hyvää onnea kiittää.
Keskiviikkovärssyt ( 25. 9. )
Piti kahvitta silmämme aukaista.
- Kuinkas loma? - Hyvin eteni.
Kostan kissat sai kaloille naukaista.
Pappa osaa kissankieltä.
"Kis-kis" ei Kreikassa tehoa,
sillä katit ei liikuta kehoa,
mutta "pss-pss", sillä on mieltä.
Mitä jos alkaisimme polkea,
pyörällä ylös tuonne vuorille.
Se kestäisi ehkä meitä kolmea,
ja saisimme kertomista muorille.
Torstaiturina ( 26. 9. )
Talsimme pitkin kivistä rantaa,
meri on tyyni ja aurinko paistaa.
Ormokseen aiomme reppumme kantaa
ja matkalla yrttejä, kukkia haistaa.
Tässä on vanha moottori.
Se voitaisiin panna laivaan.
Potkuri rullaisi kuin roottori,
soutu tuhlaus on turhaan vaivaan.
Perjantaipakina ( 27. 09. )
Aamulla saatiin oiva tuuma:
Lähdetään liikkeelle, ei tule kuuma.
Talsitaan kohti Psili Ammosta.
Pääseekö Sohvi uimakammosta?
Tytöt heti rannalle rynnisti.
Sohvi panikoimaan ehti,
tuskin sentään kyynelehti,
toiset kiljuen hiekalle pyllisti.
Koittipa vihdoin ruoka-aika,
pöydällä kauniita herkkuja.
Sohvilla helpotti uimataika,
tarvinnut odottaa serkkuja.
Lauantailuritus ( 28. 09. )
Tänään mukaan kaikki kerkis,
vaikka ränsistynyt oli kyyti.
Kohteenamme vuori Kérkis,
peikko siellä luokseen pyyti.
Pythagoras pähkäili luolassa,
kun neliöitä meinasi viisata,
onko kolmion kulma jo suorassa,
saa teorian tuumailu piisata.
On mukava välillä istahtaa
ja miettiä polkua jyrkkää.
Voi paahteessa nahkasi kissahtaa.
Ethän jonossa kamua tyrkkää!
Kappelikertomus ( 29. 09. )
Sunnuntaina kaipaa rauhaa,
niinpä suunnistettiin mäelle.
Arjen melskeet eivät pauhaa,
tilaa riittää pikkuväelle.
Polku meidät ylös huijasi,
saatiin salviaakin poimia.
Alas mennen päätä huimasi.
Puiden rungon raot roimia.
Kolmen rannan kimara ( 30. 09. )
Varattiin aikaisin rantapeti,
sillä "varhainen kana löytää jyvän".
Soisi vain auringon nousevan heti,
ja rusketusraitojen peittyvän.
Ormoksessa on "pastillirantaa",
tekisi mieli niitä kotiin kantaa.
Kivet ovat sileitä ja sieviä,
mukaan rantaleikkeihin vieviä.
Tässä noudatetaan lakia,
jonka Pythagoras hommasi.
Ja hurjan neliöhinnan takia
tytöt juomapalkan pummasi.
Marathokampos kierroksessa ( 1. 10. )
Mommi puristi meidän pohkeita,
kun haluttiin ylhäältä tutkia
Marathokampon kattoja, mutkia.
Kovin yritimme olla rohkeita.
Sohvi piilotti itsensä muuriin
ja ajautui haaveisiin suuriin.
Tahtoi katsoa silmiin tummiin
ja vaipua tunteisiin kummiin.
Noviisiksi nunneryyn ( 2. 10. )
Oli aikomus kiivetä luostariin
ja rauhoittua siellä hetken.
Muttei arvattu joutua halsteriin,
mikä kuumensi liiaksi retken.
Ei vaivamme mennyt hukkaan,
sillä kivisen kuivassa rinteessä,
uskomattomassa pinteessä
oli jotakin puhjennut kukkaan.
Mommi ja Pappa:
Tässä vuosia sitten me levättiin,
veden puutteessa matkamme evättiin.
Oli mukava menneitä muistella
ja harmaita päitämme puistella.
Kappeliteoria ( 3. 10. )
Kappeli päivässä pitää
vanhan pahiksen loitolla.
Sohvi huomaa: kivikin itää,
kun elämänvoima on voitolla.
Kappelin käpykaarti muurilla
on kovin pitkissä tuumoksissa:
Voisi selvitä elämästä tuurilla,
jos ei riehuisi aatteen hurmoksissa.
Ruukkujen sota ( 4. 10. )
Taistelu Kampoksen kruunusta
oli kauhean julma ja raaka.
Suvun voiman voi arvata ruukusta,
mutta arpooko voiton vain vaaka?
Sopusointu voi kaikota hetkessä.
Kuka komeimman ruukun voittaa?
Siitä painitaan ryöstöretkessä,
kukin ahnehtimalla koittaa.
Helmiä parhaiten onnisti,
kun punnittiin parasta laatua,
Kreikan väreillä tietysti saatua.
Hän sankarin maineeseen ponnisti.
Haaksirikon jälkeen ( 5. 10. )
Myrskyn jälkiä raivasimme,
olihan syntynyt hirveää sotkua.
Luonnon puolesta vaivasimme,
aioimme antaa hommalle potkua.
Jäljet haaksirikolta näyttivät.
Mitähän löytyy koreista.
Jospa viskiin niitä käyttivät,
tuskin on merkkejä poreista.
Lopulta laivan kannen lankkua
pitkin kapteeni mereen loikkasi.
Vaaksan tikku paineli kankkua,
kunnes sen viimein poikkasi.
Sunnuntain kukkaislapset ( 6. 10. )
Ei me meinata uskoa silmiä,
kuivasta kuntasta nousee suteja.
Tähän saa Pappa tuhlata filmiä,
kun on luonnolle sattunut huteja.
Kyllä tämä on totta varmaan.
Sohvin silmät kohdistavat.
Jotakin sinistä lävistää harmaan,
uuden elämän riemua todistavat.
Helmi tahtoi maistaa fenkolia,
Ilmi piileskeli niityn kukissa.
Toinen tippui kohta kolinkolia,
tupsut sojottavat heillä tukissa.
Off-season serenadi ( 7. 10. )
Taitaa olla kausi päättynyt,
vaikkei meri toki jäätynyt.
Turistien syytä ottaa hatkat,
mekin aloitamme kotimatkat.
Joskus kauden päätös onkin pysyvä,
syytä ihmettelee mieli kysyvä.
Kattoon rakentelee linnut pesiä,
tyhjät altaat vielä muistaa kesiä.
Hanska tiskissä on lyötynä,
viime mussaka jo syötynä.
Kertoo ikkunassa teksti onnesta.
Vielä nousuun Kreikka ponnista!
ΖΕ ΑΓΑΠΏ = SINUA RAKASTAN
Lähdetään liikkeelle, ei tule kuuma.
Talsitaan kohti Psili Ammosta.
Pääseekö Sohvi uimakammosta?
Tytöt heti rannalle rynnisti.
Sohvi panikoimaan ehti,
tuskin sentään kyynelehti,
toiset kiljuen hiekalle pyllisti.
Koittipa vihdoin ruoka-aika,
pöydällä kauniita herkkuja.
Sohvilla helpotti uimataika,
tarvinnut odottaa serkkuja.
Lauantailuritus ( 28. 09. )
Tänään mukaan kaikki kerkis,
vaikka ränsistynyt oli kyyti.
Kohteenamme vuori Kérkis,
peikko siellä luokseen pyyti.
Pythagoras pähkäili luolassa,
kun neliöitä meinasi viisata,
onko kolmion kulma jo suorassa,
saa teorian tuumailu piisata.
On mukava välillä istahtaa
ja miettiä polkua jyrkkää.
Voi paahteessa nahkasi kissahtaa.
Ethän jonossa kamua tyrkkää!
Kappelikertomus ( 29. 09. )
Sunnuntaina kaipaa rauhaa,
niinpä suunnistettiin mäelle.
Arjen melskeet eivät pauhaa,
tilaa riittää pikkuväelle.
Polku meidät ylös huijasi,
saatiin salviaakin poimia.
Alas mennen päätä huimasi.
Puiden rungon raot roimia.
Kolmen rannan kimara ( 30. 09. )
Varattiin aikaisin rantapeti,
sillä "varhainen kana löytää jyvän".
Soisi vain auringon nousevan heti,
ja rusketusraitojen peittyvän.
Ormoksessa on "pastillirantaa",
tekisi mieli niitä kotiin kantaa.
Kivet ovat sileitä ja sieviä,
mukaan rantaleikkeihin vieviä.
Tässä noudatetaan lakia,
jonka Pythagoras hommasi.
Ja hurjan neliöhinnan takia
tytöt juomapalkan pummasi.
Marathokampos kierroksessa ( 1. 10. )
Mommi puristi meidän pohkeita,
kun haluttiin ylhäältä tutkia
Marathokampon kattoja, mutkia.
Kovin yritimme olla rohkeita.
Sohvi piilotti itsensä muuriin
ja ajautui haaveisiin suuriin.
Tahtoi katsoa silmiin tummiin
ja vaipua tunteisiin kummiin.
Noviisiksi nunneryyn ( 2. 10. )
Oli aikomus kiivetä luostariin
ja rauhoittua siellä hetken.
Muttei arvattu joutua halsteriin,
mikä kuumensi liiaksi retken.
Ei vaivamme mennyt hukkaan,
sillä kivisen kuivassa rinteessä,
uskomattomassa pinteessä
oli jotakin puhjennut kukkaan.
Mommi ja Pappa:
Tässä vuosia sitten me levättiin,
veden puutteessa matkamme evättiin.
Oli mukava menneitä muistella
ja harmaita päitämme puistella.
Kappeliteoria ( 3. 10. )
Kappeli päivässä pitää
vanhan pahiksen loitolla.
Sohvi huomaa: kivikin itää,
kun elämänvoima on voitolla.
Kappelin käpykaarti muurilla
on kovin pitkissä tuumoksissa:
Voisi selvitä elämästä tuurilla,
jos ei riehuisi aatteen hurmoksissa.
Ruukkujen sota ( 4. 10. )
Taistelu Kampoksen kruunusta
oli kauhean julma ja raaka.
Suvun voiman voi arvata ruukusta,
mutta arpooko voiton vain vaaka?
Sopusointu voi kaikota hetkessä.
Kuka komeimman ruukun voittaa?
Siitä painitaan ryöstöretkessä,
kukin ahnehtimalla koittaa.
Helmiä parhaiten onnisti,
kun punnittiin parasta laatua,
Kreikan väreillä tietysti saatua.
Hän sankarin maineeseen ponnisti.
Haaksirikon jälkeen ( 5. 10. )
Myrskyn jälkiä raivasimme,
olihan syntynyt hirveää sotkua.
Luonnon puolesta vaivasimme,
aioimme antaa hommalle potkua.
Jäljet haaksirikolta näyttivät.
Mitähän löytyy koreista.
Jospa viskiin niitä käyttivät,
tuskin on merkkejä poreista.
Lopulta laivan kannen lankkua
pitkin kapteeni mereen loikkasi.
Vaaksan tikku paineli kankkua,
kunnes sen viimein poikkasi.
Sunnuntain kukkaislapset ( 6. 10. )
Ei me meinata uskoa silmiä,
kuivasta kuntasta nousee suteja.
Tähän saa Pappa tuhlata filmiä,
kun on luonnolle sattunut huteja.
Kyllä tämä on totta varmaan.
Sohvin silmät kohdistavat.
Jotakin sinistä lävistää harmaan,
uuden elämän riemua todistavat.
Helmi tahtoi maistaa fenkolia,
Ilmi piileskeli niityn kukissa.
Toinen tippui kohta kolinkolia,
tupsut sojottavat heillä tukissa.
Off-season serenadi ( 7. 10. )
Taitaa olla kausi päättynyt,
vaikkei meri toki jäätynyt.
Turistien syytä ottaa hatkat,
mekin aloitamme kotimatkat.
Joskus kauden päätös onkin pysyvä,
syytä ihmettelee mieli kysyvä.
Kattoon rakentelee linnut pesiä,
tyhjät altaat vielä muistaa kesiä.
Hanska tiskissä on lyötynä,
viime mussaka jo syötynä.
Kertoo ikkunassa teksti onnesta.
Vielä nousuun Kreikka ponnista!
ΖΕ ΑΓΑΠΏ = SINUA RAKASTAN
