Koronaa karussa
Näinä vaikeina aikoina kotimaan retket nousevat arvossaan. Mehän olemme tehneet niitä aina. Tällä kertaa menimme aivan kävelymatkan päähän läheiselle harjulle, vanhaan kuusikkoon, keväisiin linnunlauluihin.
Villimetsän seikkailijat
Kun metsään haluat mennä nyt,
niin kannattaa kävellä polulla,
sillä tokkopa risukkoon mieltynyt
olet, kantoihin joka solulla.
Vanhat vaeltajat
Mehän ei metsässä yllätytä,
koskaan siellä ei kyllästytä.
Polkuja tallotaan retkellä,
innostutaan joka hetkellä.
Kanto katselee
Meistä alkaa
juuri tuntua,
että joku meitä
tuijottaa.
Täällä leijuu
sadun huntua,
sen silmä taitaa
murjottaa.
Maatursas
Varokaa ettei maatursas nappaa!
Se iskee lonkeroillaan nahkaan,
jyristen kuin salama - ja tappaa
ja hotkaisee luullen purreensa pahkaan.
Villikarju sammaltassu
Apua! meitä on alettu syödä.
Ei voitu lainkaan epäillä,
että nielaistaan vaan, ei lyödä.
Se aikoo syötyään lepäillä.
Maahisen mökki
Tässä seisomme
maahisen ovella.
Kääpä kalvehtii
paisteelta, sateelta.
Kanto on sisältä
aivan lovella,
huoneet suojassa
katseelta, kateelta.
Puupyton
Jostakin se salaa
luikerteli
ja aikoo niskan
nipsaista.
Käärme hiljaa
kiemurteli,
jo pitää karkuun
kipsaista.
Laholisko
Vastaan kömpi laho varaani
ja suuren kitansa aukaisi.
Enpä osannut pitää varaani,
se nälkäänsä suuresti naukaisi.
Takaisin tallustellaan
Emme jääneet metsänpeittoon,
seikkailu on päättynyt,
mennään kotiin kahvinkeittoon,
olo vähän nääntynyt.
